”Luova ajattelu on älyllinen prosessi. Sen lopputuloksena on tavoitteen mukainen, uusi toimintamalli tai ratkaisu ongelmaan.”

Lähde: Arnold, J. E. (1963). Creative thinking through exercises. Harper & Row

Kuulostaa enemmän insinööritieteeltä kuin taiteelta, vai mitä? Silti: kaikella luovuudella on sama pohja, ratkaistava ”ongelma” voi yhtä lailla olla maalauksen aihe tai matemaattinen laskutoimitus. Samalla tavalla luovaa ajattelua tarvitaan myös asiakaspalvelussa tai markkinoinnissa.

Luovuus kuuluu ihmisyyteen ja ihmisenä toimimiseen. Luova ajattelu on taitoa, jonka avulla voidaan kehittää uutta ja ratkaista ongelmia erilaisissa tilanteissa. Tätä taitoa voi myös harjoitella.

Tämä blogi esittelee konkreettisia völineitä, joiden avulla asiantuntijatyötä tekevät voivat kehittää luovaa ajatteluaan. Osa välineistä on varmasti tuttuja. Lukiessasi tekstiä pohdi, tai jopa kokeile, miten kyseinen väline voisi auttaa arjessasi. Lopusta löydät lähteet, jos haluat tutustua aiheeseen lisää lukien.

Esimies, muistathan, että työmenetelmät ovat toinen puolikas luovasta työyhteisöstä – toinen puolikas liittyy psykologiseen turvallisuuteen. Siitä voit lukea lisää tästä: Luovan työyhteisön resepti

Luovaa ajattelua aivoriihen avulla

Joskus yksinkertaisin keino on toimivin! Aivoriihi on yksi tunnetuimmista luovan ajattelun tekniikoista. Siinä ryhmä tai tiimi keskittyy yhdessä samaan tehtävään. Kaikki mieleen tulevat ideat kirjoitetaan ylös ilman kritiikkiä. Vaikka ideoiden suuri määrä tuottaa myös sutta ja sekundaa, tekniikan ehdottomia hyötyjä ovat ryhmän luomat, todennäköisesti lukuisat, monimuotoiset ratkaisut ja kehittämiskelpoiset aihiot. Positiivinen ilmapiiri innostaa rohkeampaan ajatteluun. Ideointitilanteen sosiaalinen vuorovaikutus synnyttää puolestaan syvempiä ratkaisuja ja jatkokehittelyitä.

Kuuden hatun tekniikka

Kuuden hatun tekniikassa päähän laitetaan ajatuksellisesti kuusi erilaista hattua, näkökulmaa. Ongelmaa ei siis tarkastella omana itsenä, vaan puhtaasti annetun katsontokannan kautta. Perinteisessä Kuuden hatun tekniikassa näkökulmat ovat objektiivisuus, tunteet ja intuitio, riskianalyysi, edut ja hyödyt sekä hulluttelu. Lopuksi kaikkea tätä tarkastellaan loppuratkaisun näkökulmasta. Toki voit soveltaa tekniikkaa ja ottaa mitkä tahansa kuusi näkökulmaa käyttöön!

Tekniikka auttaa tarkastelemaan ongelmaa uusin silmin. Näkökulma, jota ei ole tullut ajatelleeksi voi auttaa uuden asiakasnäkökulman tai muiden raikkaiden ratkaisujen löytämisessä.

Milloin viimeksi olet ongelmanratkaisussa asettunut toisen asemaan?

Käännetty ajattelu

Tämä harjoitus vaatii asiantuntijaa ajattelemaan ongelmaa tai kysymystä päinvastaisesta näkökulmasta. Esimerkiksi, jos pyrit ratkaisemaan, miten parantaa asiakaspalvelua, ajattele, miten voisi heikentää sitä. Tämä voi paljastaa ennakkoluuloja ja johtaa uusiin oivalluksiin .

Satunnaiset sanat

Valitse satunnainen sana sanakirjasta ja yritä liittää se ongelmaan, jonka parissa työskentelet. Tämä pakottaa mielen löytämään yllättäviä yhteyksiä. Uusi elementti voi inspiroida totutusta poikkeavia, uusia luovia ratkaisuja.

Visuaaliset työkalut

Käytä visuaalisia työkaluja luomaan yhteyksiä ja havainnollistamaan ideoita. Kuva voi kertoa enemmän asiasta kuin tuhat sanaa – yleensä myös selkeämmin. Käsin kirjoittamisella ja piirtämisellä on oma arvonsa, mutta homman saa myös toimimaan videoneuvotteluissa ja virtuaalisissa kokouksissa erilaisilla sovelluksilla erittöin hyvin. Kokeile oman palvelun ominaisuuksien lisäksi esimerkiksi Miro’ta, Jamboardia tai Padletia. Tämän blogin kaavakuvat on tehty Canvalla.

Miellekartat (Mind Maps): Miellekartat ovat useimmille tuttuja. Niissä paperin keskelle kirjoitetaan käsiteltävä ongelma ja se ympyröidään. Ongelmasta assosioidaan vapaasti uusia asioita: kysymyksiä, ratkaisuja, toimintamalleja ja ideoita. Kirjoitetut ympyröidään ja yhdistetään keskipisteeseen, eli idean alkulähteeseen. Työskentelyä jatketaan siten, että ideoista tehdään saman periaatteen mukaan uusia ideoita. Nekin yhdistetään siihen sanaan tai lauseeseen, mistä ne tulivat mieleen. Miellekartan tekemistä jatketaan niin kauan, kuin uusia ideoita syntyy.

Miellekartat esittävät ideoita hiearkisesti. Ne auttavat jäsentämään ajatuksia ja löytämään yhteyksiä eri ideoiden välillä.

Käsitekartat (Concept Maps): Käsitekartat ovat samankaltaisia kuin miellekartat, mutta ne keskittyvät käsitteiden välisiin suhteisiin. Käytännössä miellekartan teossa huomioidaan ja kirjataan ylös se, miten asiat liittyvät yhteen. Käsitekartat ovat hyödyllisiä kompleksisten käsitteiden hahmottamiseen.

Venn-diagrammit: Venn-diagrammeilla voit havainnollistaa yhtäläisyyksiä ja eroja eri asioissa tai käsitteissä. Kaavioita käyttämällä voit esimerkiksi hahmottaa, mistä asioista ongelmasi koostuu. Tai jos olet jo pidemmällä pystyt kenties hahmottamaan, mitä tarvitaan ratkaisuun ja kuinka nämä asiat linkittyvät. Venn-kaaviot voivat auttaa sinua näkemään, miten ideat liittyvät toisiinsa.

Ajatuskartat (Flowcharts): Ajatuskartat ovat visuaalisia esityksiä prosesseista tai toimintasuunnitelmista. Ne auttavat hahmottamaan vaiheet ja päätöksenteon polut. Ajatuskartoilla on monta muotoa.

Sketchnotet (Visual Notes): Sketchnotet ovat visuaalisia muistiinpanoja, jotka yhdistävät kuvia ja tekstiä. Ne auttavat sinua ilmaisemaan ajatuksiasi luovalla tavalla. Tässä tekniikassa voidaan huomioida erilaiset asiantuntijat ja heidän vahvuutensa erilaisissa ideointitekniikoissa. Esimerkiksi Padletissa on mahdollisuus yhdistää jopa tekoälykuvaa muistiinpanoihin. Kynällä ja paperilla työskennellessä kuvat voivat olla yrityksen omaa esitemateriaalia, sekä muista lähteistä leikattua kuvamateriaalia.

Huomasitko, miten tekniikoidenkin esittelyssä kuva kertoi kaikesta parhaiten, mistä oli kyse?

Muitakin visuaalisia välineitä toki löytyy! Kuvan kanssa työskentelyyn tottuneille kuva-analyysi voi tuoda uusia kulmia ongelmnanratkaisuun. Siinä tutkitaan esimerkiksi valokuvia, taideteoksia tai muita kuvia ja yritetään löytää niistä ideoita oman ongelman ratkaisuun. Toisaalta ratkaisua voi myös suoraan hahmotella piirtämällä esimerkiksi sarjakuvia. Piirtäminen ja kuvittaminen voivat auttaa sinua ilmaisemaan abstrakteja ideoita, joille on vaikea löytää sanoja.

Taide-elämykset

Kehitä itseäsi! Tutkimukset osoittavat, että taide- ja kulttuurielämykset voivat stimuloida luovuutta (Hagtvet & Mangset, 2009). Vieraile taidenäyttelyissä, kuuntele erilaista musiikkia, lue, ja haasta itsesi uusiin kulttuurisiin kokemuksiin. Hyödyt vähintään neljällä tavalla:

1. Saat uusia näkökulmia: Taide ja kulttuuri tarjoavat erilaisia näkökulmia ja ilmaisutapoja. Kuvataiteet, musiikki, teatteri ja kirjallisuus voivat haastaa perinteisiä ajattelumalleja ja rohkaista sinua näkemään asiat uudella tavalla.
2. Ymmärrät itseäsi ja muita paremmin: Taide ja kulttuuri tarjoavat väylän tunteiden ilmaisuun ja ymmärtämiseen. Tämä voi auttaa sinua syventämään tunneälykkyyttäsi ja käyttämään tunteitasi luovalla tavalla.
3. Saat uutta innostusta: Kulttuurikokemukset voivat toimia inspiraation lähteenä. Voit saada uusia ideoita ja näkökulmia, jotka voivat hyödyttää luovia projektejasi.
4. Oma luova ilmaisu vahvistuu: Osallistuminen taiteellisiin aktiviteetteihin, kuten maalaamiseen, tanssimiseen tai kirjoittamiseen, voi auttaa sinua harjoittamaan luovaa ajattelua säännöllisesti ja kehittämään sitä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että taide- ja kulttuurielämykset voivat parantaa mielialaa, vähentää stressiä ja lisätä hyvinvointia. Kun mieli on avoin ja rentoutunut, luovuus voi kukoistaa. Muistathan myös, että rokkikeikat ja Hollywood-leffatkin ovat kulttuuria. Kokeile uutta, mutta tee myös sitä, mistä tiedät nauttivasi.

Lopuksi

Luovuutta voi kehittää monin tavoin. Tärkeintä on heittäytyä uuteen, oppia näkemään asioita toisin. Näitäkin harjoituksia voi soveltaa monilla eri aloilla, monissa eri tilanteissa.

Luovuus kehittyy luovuudella. Muista, että luovuus on prosessi, joka vaatii harjoittelua ja avoimuutta uusille ideoille. Kokeile eri harjoituksia ja löydä ne, jotka toimivat parhaiten sinulle ja tiimillesi.

Mikäli tarvitset koulutusta luovien menetelmien käyttään, ota yhteyttä. Autan mielelläni! Yhteydenottolomakkeen läydät tästä.

Lähteet:

• Buzan, T. (2002). Mind Mapping for Business. Thorsons.
• De Bono, E. (1982). Lateral Thinking: Creativity Step by Step. Harper & Row.
• De Bono, E. (1985). Six Thinking Hats. Little, Brown and Company.
• Hagtvet, K. A., & Mangset, M. (2009). How creative activities affect mood, emotions, and psychological functioning: A psychometric study of Norwegian creative activities. The Journal of Creative Behavior, 43(3), 193–207.
• Mednick, S. A. (1962). The associative basis of the creative process. Psychological Review, 69(3), 220–232.
• Paulus, P. B., & Brown, V. R. (2003). The Role of Knowledge, Strategies, and Motivation in Facilitating Realistic Group Ideation. Acta Psychologica.
• Roam, D. (2008). The Back of the Napkin: Solving Problems and Selling Ideas with Pictures. Penguin Portfolio.

Kuva AI Padlet/Marika Taskinen. Tekniset esitykset Canva/Marika Taskinen.